perjantai 12. heinäkuuta 2013

Osa 4

Noni, vihdoin enemmittä selittelyittä osa 4 on teidän! :D

---


Connor Frio selaa lehteään hymyillen lievästi. Hänen ikäväänsä ei lievitä, vaikka miehen uusin juttu pääsikin yhdeksi viikonlopun pääuutiseksi. Onneksi Connor jo tänään pääsisi hakemaan tyttöystäväänsä ja tytärtään sairaalasta kotiin, niin perheelle jäisi koko pitkä viikonloppu aikaa olla keskenään.



Monen viikon ero Isabellaan ei ollut Connorin mieleen ja vain kerran tyttären syntymän jälkeen hän oli tämän nähnyt. Taksissa istuessaan Connorin hymy alkoi kohota huulille, hän tiesi nyt lääkärin toteaman keskenmenon syyn ja naureskeli nyt Isabellan lihoamis-ajatuksille. Onneksi hän oli saanut palkankorotuksen ja voinut remontoida taloon lapselle huoneen. Säästöönkin oli jäännyt hiukan rahaa, mikäli Isabella haluaisi ostaa taloon lisää tavaroita ja huonekaluja. Connorin mielessä liikkui aavistuksia siitä, miten rahat eivät olisi riittäneet, jos heille olisi tullut kaksoset, niin kuin alunperin olisi pitänyt.



Pienen perheen päästyä kotiin väsynyt Isabella laskee tyttärensä uuteeen suloisen vaaleanpunaiseen kehtoon lausuen työtön nimen ja antaen hyvänyönsuukon lapsen poskelle. "Hyvää yötä, Jessica."



Heti rojahdettuaan pedille Isabella kääntyy kyljelleen ja nukahtaa. Rankkojen viikkojen ollessa takana, olisi nyt hänen vuoronsa levätä, ja Connor saisi hoitaa tyttärensä ja hoitaa taloutta Isabellan rentoutuessa. Tämän työn Connor tekeekin mielellään, sillä samassa hän aikoi tutustua Jessicaan. 



Koko illan ja yön rauhassa nukuttuaan Isabella lähtee herättämään Jessicaa. Tyttö oli jo sairaalassa oppinut nukkumaan koko yön ja olisi mielellään nukkunut vielä pidempäänkin. "Huomenta muruseni" Isabella lepertelee esikoiselleen. "Tänään saat leikkiä isän kanssa, kun äiti lähtee rentoutumaan" nainen jatkaa ja kantaa Jessican mökin päätilaan ojentaen hänet Connorille.



Isabellan lähdettyä Connor laskee Jessican maahan istumaan ja alkaa puhua lapselle, vaikka uskookin ettei Jessica oppisi siitä mitään. "Onneksi olet perinyt meiltä molemmilta jotakin" Connor hymyilee isällisesti tyttärelleen. "Sinulla on äitisi iho ja minun yliluonnollisuuteni" Connor suukottaa Jessicaa poskelle ja jatkaa puhumistaan. "Onko Jessica isän mussukka, onko?"



Rannalle saavuttuaan Isabella kaivoi onkensa esiin ja unohti kaiken. Kaiken, paitsi rannan, auringon ja aaltojen liplatuksen. Hän oli niin onnellinen heiluttaessaan vapaa pitkässä kaaressa, jotta saisi siimansa mahdollisimman kauas rannasta. Isabella ei kuitenkaan saa saalista, vaan pakkaa pian tavaransa ja lähtee kävellen kohti kotia.



Connor nostaa tyttärensä lattialta ja ojentaa tuolle tuttipullon. Jessica kuitenkin heittää tyhjän pullon maahan ja alkaa itkeä. "Shh, shh, mikä on?" Connor koittaa epätoivoisesti saada lasta hiljenemään, muttei onnistu.



Connor laskee Jessican kehtoon ja istuutuu tietokoneensa ääreen vetäen takin niskaansa, sillä jostain syystä talossa alkoi viilentyä iltaa myöden. Pitäisi varmaan lisätä lämmitystä, Connor ajattelee tehdessään töitä, aina välillä vilkaisten nukkuvaa tytärtään. Ihme unikeko. Onneksi Jessican huoneessa ei sentään ole kovin kylmä.



Kotiin palattuaan Isabella alkaa valmistaa itselleen ja Connorille iltapalaa. Lämpimät voileivät vuohenjuustolla ovat molempien herkkua, joten se on Isabellan mielestä pitkän eron jälkeen pakollinen herkku. Kuitenkin Jessican itku keskeyttää Isabellan mietteet ja pakottaa naisen lähtemään tyttärensä luokse. 



Nukkumisesta ei enää tule mitään pitkien päiväunten jälkeen, joten Isabella päättää opettaa Jessicalle kävelemistä, sillä sekin on lapselle varsin hyödyllinen taito. "Noin pysyykö pikku-Jessica siinä?", Isabella kyselee Jessicalta hymyillen. Isabella astuu muutaman lyhyen askeleen taakse ja laskeutuu polvilleen. "Jessica, tule äidin luo!" hän koukustaa sormiaan näyttäen Jessicalle mihin tulla. 



"Hyvä!" Isabella hihkaiseen Jessican otettua ensimmäiset haparoivat askeleet kohti äitiään. Isabella kuitenkin myöntyi hieman ja meni muutama kymmenen senttiä lähemmäs tytärtään. "Näitkö Connor, Jessica käveli!" Isabella hihkuu innosta ja kävelee tyttö sylissään Connorin viereen katsomaan tuon tekemisiä.



Jessica alkaa rimpuilla äitinsä sylissä ja vaatii päästä lattialle leikkimään. "Eikkiään!" Jessica sanoo ja lähtee konttaamaan kohti huonettaan, ensin seistyään hetken huojuen paikoillaan. "Eluja!" tyttö hihkuu nuostessaan seisomaan palikkapöytäänsä vasten. 



Samana iltana myöhemmin Isabellan lähdettyä vielä uuteen työhönsä Connor nostaa Jessican leikkipöydän vierestä ja kantaa tytön sänkyynsä nukkumaan. "Noniin, älähän nyt", Connor hyssyttelee Jessicaa, lapsen alkaessa itkeä. "Voivoi ,miksi sinä aina rupeat kiukuttelemaan kun Isabella on poissa, hän on niin paljon parempi kanssani", Connor puhelee tytölle pudistellen päätään. 



Juuri työpäivän päätyttyä Isabellan odottaessa taksia teatterin pihassa, lähellä olevat työkaverit kuulevat muksahduksen ja kääntyessään katsomaan he näkevät Isabellan makaavan maassa. "Isabella, Isabella, neiti Ceul?", työtoverit ryntäävät takaisin tetaarein ovelle ja alkavat elvyttää maahan pökertynyttä Isabellaa, "Neiti Ceul?", Isabella avaa silmänsä, "Oletko kunnossa?"


----
few months later



Eräänä aamuna potkujen jälkeen Isabella herää inhottavaan vellovaan tunteeseen mahassaan. Hänen mieleensä ei tule, milloin olisi ennen tämän tunteen kokenut, mutta tietää kuitenkin kokeneensa tällaisen ylösnousemattoman oksennuksen. Olisikohan se silloin, kun töissä hän oli pyörtynyt viidennen kerran ja saanut potkut, sillä pomo ei voinut antaa Isabellan työskennellä paikassa, jonka lääkäri oli todennut altistavan pyörtyilylle. Samassa Jessica havahduttaa Isabellan mietteistään, ja nainen pakottautuu heräämään kunnolla.



"Huomenta kulta", Isabella hymyilee Jessicalle. "Mitäs sanoisit, jos saisit pikkusisaruksen?" Isabella kysyy esikoiseltaan, muistaen tunteneensa aamuisen tunteensa saadessaan tietää ensimmäisestä raskaudestaan. 



Jessican iloinen jokeltelu on hyväksyvä merkki Isabellalle ja hän nostaa tytön kehdostaan. Vieden tämän aamupalalle. Hymyillen Isabella laskee Jessican lattialle leikkimään ja lähtee etsimään poikaystäväänsä suuremmasta huoneesta. Ja löytääkin tämän olohuoneesta katsomassa juuri taloon tullutta televisiota.



"Connor?", Isabella lausuu rakkaansa nimen hiljaa, mutta kuuluvasti. Connorin kääntyessä Isabellan valmiiksi punertaville poskille nousee syvä puna ja silmiin vaihtuu huolestunut katse. "Minulla on vähän asiaa", Isabella saa sanottua hiljaa ja halaa Connoria. "Jessica...", Isabella aloittaa Connorin keskeyttäessä, "Mitä Jessicasta!?" Isabella katsoo Connorin silmiin ja tokaisee asiansa, "Jessica saa pikkusisaren!" Connorin ilmeestä näkee, että hän on iloinen asiasta. "Ja Jessica täyttää tänään vuosia, eikä meillä ole kakkua tytölle!" Isabella sanoo vielä ja lähtee hymyillen kohti lastenhuonetta.



Juuri kun Isa astuu tyttärensä huoneeseen on Jessican aika kasvaa isoksi tytöksi. Hänen keijunsiipensä säkenöivät iloisesti ja Jessican pyörähdellessä lattialla hurraavat tytön vanhemmat iloisesti ovelta. "Hyvä Jessica, ONNEA!" Connor huutaa. "Niin se aika vaan menee" Isabella kohauttaa olkiaan ja taputtaa kannustavasti tyttärelleen tuon kasvaessa.



Seuraavan päivän aamuna Jessica huhuilee äitiään, "Äiti, mulla on asiaa!" tyttö huutaa hymyillen vanhempiensa sängyn vieressä, odottaen, että Isabella ehtisi vaihtaa yöpaidan pois päältänsä. "No mitä?" Isa kysyy äidillisesti esikoiseltaan. "Onko jokin hätänä?" "Sitä vaan, että minua pelottaa huominen ihan kamalasti", Jessica sanoo vaisusti hymyillen. "Ei sinun koulua kannata pelätä", Isabella lohduttaa tytärtään hymyillen, "Saat varmasti uusia kavereitakin!" Äiti halaa tytärtään ja kuulee pienen äänen korvansa juuresta, "Entä, jos olen ainoa pinkki-ihoinen?"



Jessica lähti nopeasti äitinsä luota huolensa esitettyään ja huoneessaan nousi tuolille alkaen leikkiä suosikkileikikseen muodostunutta, "kuningaskuntaa", jonka Connor oli tyttärelleen eilen illalla opettanut. "Minä Jessica Amanda Ceul, julistan koulut täten suljetuiksi, kunnes minä toisin määrään", Jessican ääni kuuluu toiseen huoneeseen ja naurattaa Isabellaa.



Saatuaan naurunsa loppumaan Isabella astelee jääkaapille ja  avaa sen oven huomaten kuitenkin likaisen pöytätason ja kumartuu ottamaan lavuaarin alta tiskirättiä pestäkseen tason. Kumartuessaan Isabellan päässä alkaa pyöriä ja tullessaan töistä Connor löytää Isabellan lattialta tajuttomana. "Isabella? Oletko kunnossa? Rakas?" Connor saa Isabellan elvytettyä, "Mene sohvalle istumaan, niin teen sinulle ruokaa" mies sanoo Isabellalle huolestuneen kuuloisena, "kun nyt on tulossa se lapsikin"



Connor tarjoaa Isabellalle jogurttia ja alkaa leipomaan sämpylöitä. "Odota hetki niin saat tuoreita sämpylöitä" Connor huikkaa sohvalla makaavalle Isabellalle vilkaisten samalla taakseen. "Hei Jessica, tulehan auttamaan!" mies kutsuu tytärtään mielessään tytölle sopiva tehtävä.



"Kiitos murut", Isabella sanoo lähtiessään pihalle kävelemään, "Älä rasita itsesäsi!", kuuluu oven sulkeutuessa Connorin huolestunut ääni ja Jessican kysymys, "mikä äidillä on?" Ovi painuu kiinni ja hymyilevä Isabella astelee talonsa ympäri törmäten pieneen puutarhaansa. Pudistellen päätään Isabella käy hakemassa kastelukannun ja hämärtyvässä illassa alkaa kastella ja kitkeä muutamaa puuta. "Connor!", Isabella huutaa pyörtyessään uudelleen.


-------------------

Mitäs piditte tällä kertaa? :) Kommentit ois kivoja, eikä niiden raapustamiseen voi mennä kauaa! Anteeksi nyt vielä, että oli tönkkö osa ja huonot kuvat tilanteista, mutta yhä edelleen on kuvat kadoksissa, seuraavaan osaan helpottaa jo varmaan. Sitten vielä, Jessicasta ei vielä ollut kunnon kuvaa, mutta tässä nyt sitten yksi extrakuva, jotta näette tytön taaperona. :D Mitä tykkäisitte, jos alkaisin keksiä osille nimiä, ettei olisi vaan toi tylsä : Osa 4? Kiitoksia!



6 kommenttia:

  1. NONIIN TAAS KRITTIIKKKIÄä! :DD ensinnäkin; kun jossain kohdassa enemmän kuin yksi ihminen puhuu, laita ne vuorosanat eri riveille. ku mulla ainakin menee pasmat sekasin, kun ei tiiä kumpi puhuu :D

    mutjoo, muuten perfect !
    jaja tohon sun kysymyksees: ensiaskeleet? tai jotain mikä liittyy jessican kasvamiseen :)

    puspus ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, rakastan näit sun kommenttejas! :D Nii... aluks tein sillee, mut sit blogger sekos ja nyt sit on näin. :)

      Ja haluisit siis niit otsikoita? :)
      pus♥

      Poista
  2. Tosi kiva osa! 8) Jäin kaipaamaan Jessicasta kunnon kasvokuvaa, mutta lopun taaperokuvan perusteella tytsy on kyllä tosi kaunis ja perinyt kummaltakin vanhemmaltaan piirteitä - niinkuin osassa jo sanottiinkin, kummankin huomattavimmat piirteet (eli Connorin keijungeenit ja Isabellan iho) periytyi tosi kivasti yhdelle ja samalle lapselle ;)
    Se mikä vähän häiritsi niin kerroit Jessican olevan muutaman viikon, korkeintaan kuukauden parin ikäinen, kun se jo otti ensiaskeliaan ja juttelikin vanhemmilleen jo melko sujuvasti. Onhan tää sims, mutta jotenkin tosta sai sellasen mielikuvan että olisit kuitenkin pyrkinyt jonkin asteen realistisuuteen ja sen vuoksi yltiönopea kehittyminen pisti silmään. :D Mut en sit tiedä, mitä mieltä ite oot ja yrititkö edes pysyä realistissa mittakaavoissa ;p
    Mikäköhän Isabellan pyörtyilyssä nyt on... Toivottavasti se ei ole mitään vakavaa! Yhä pohdin samaa kysymystä, voisiko se liittyä jotenkin siihen alussa esiintyneeseen kaasuun. No, se jää nähtäväksi. Kumpa Isabella saisi elää vielä pitkän ja hyvän elämän, se on jotenkin niin symppis! :)
    Anyways, osa oli tosi hyvä ja sujuvasti kirjoitettu, toivottavasti tää Isabellan ongelma alkaa pian selvitä. Tsemppiä seuraavienkin osien julkaisemiseen! 8)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista! Katoin sähköpostin ja rupes hymyilyttämään ku siellä oli viesti, että banssulta uusi kommetti osassa 4. :) Joo, no oikeestaan en voi tässä paljastaa sulle mitään tai vastata kysymyksiin, kun oikeestaan melkeen kaikkeen tulee seuraavassa osassa vastaus. :) Ja kyllä pyrin realistisuuteen, tosin hieman erikoisesti tämän yliluonnollisuuden kanssa, ja no joo... :) Symppiksenä Isabellan halusinkin kuvata ja hyvä jos olen onnistunut! :D Kiva, jos edelleen jaksat lukea ja vielä tykkäät! :D Aivan, lupaan sulle, et ensiosan alussa on heti kunnon kasvokuvan Jessicasta! :)

      Poista
  3. Mukava osa taas!
    Bongailin sieltä täältä muutamia kirjotusvirheitä mut niitähän tulee jokasen tarinaan, ehkä oonkin vaan kauhee pilkunviilaaja XD
    Taloesittely jossain kohtaa olis mukava saada :)

    En enempää kommentoitavaa tästä osasta keksinyt, no, toivottavasti se riitti jo sulle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos kommentista!
      Joo kirjottajana en mikään kauheen hyvä oo ja yleensä tuun omalle tekstilleni täysin sokeeks, et en ite niitä sieltä oikeen bongailekkaan! :D
      Taloesittely tulee varmaan jossain vaiheessa, mut en laita sitä vielä, koska pari juttuu pitää kirjotella muutamaan seuraavaan osaan sitä ennen... :D
      Joo kiitos vielä kommentista!

      Poista