Eletään vuotta 2014
Isabella on 5 vuotias.
Jo aikaisin eräänä aamuna, juuri auringon aloitettua jokapäiväisen taipaleensa taivaanrannan yläpuolella, Rebecca asteli päättäväisin askelin eteisestä perheen yhteiseen makuu- ja olohuoneeseen. "Carl!" Rebecca huusi jo käytävästä. Saavuttuaan huoneen ovelle hän huokaisi syvään. Koko perhe oli vielä unessa. "Carl!" Rebecca huusi uudelleen. Häntä väsytti, sillä hän oli koko yön ollut viimeistelemässä avaruusalusta. Heidän avarussalustaan.
Carl haukotteli syvään, veti peiton päältään ja laski paljaat jalkansa kylmälle, lämmittämättömälle lattialle. Hän asetteli rauhassa jalkansa villatossuihin ja vasta tämän jälkeen hän kiinnitti huomionsa vaimoonsa.
Rebecca seisoi edelleen samassa asennossa huoneen ovella. Hän odotti kärsivällisesti, että Carl sai vaihdettua vaatteensa. Sitten hän alkoi hymyillä arvoituksellista hymyään. Carl asteli lähemmäs vaimoaan kysyvä ilme kasvoillaan. "Se on valmis", Rebeccan kuiskaus sai kylmät väreet kulkemaan pitkin Carlin selkärankaa."Se on valmis!"
"Valmis!" Carl toisteli sanaa yhä uudelleen ja uudelleen. Hän harppasi viimeiset kaksi askelta Rebeccan luo ja nosti tämän ilmaan. "Valmis! Valmis! Valmis!"
Carlin ei tarvinnut kuin katsoa anovasti Rebeccan kasvoihin, kun nainen jo tarttui miestään ranteesta ja lähti juosten vetämään tätä kohti naapuritontilla sijaitsevaa valtavaa tehdashallia. Carl ehti hädintuskin sammuttaa valot makuuhuoneesta, jotta Hendrietta ja Isabella saisivat vielä jatkaa nukkumista.
---
Myöhemmin samana aamuna herättyään ja puettuaan, Hendrietta asteli Isabella sylissään pieneen eteiskeittiöön. Hän huomasi päivän sanomalehden ja aamupalatarvikkeiden vieressä pienen lapun, jossa häntä pyydettiin tulemaan nopeasti koulunjälkeen tehdashallille. Hendrietta hymyili sisarelleen ja laittoi heille molemmille aamupalan.
---
Samana iltana, kun Rebecca ja Carl olivat saaneet tehdashallille tyttäriensä lisäksi myös Brett Penrosen, he esittelivät aluksensa herra Penroselle. Aluksen sisälle oli juuri laskettu testierä nukutuskaasua, jonka jälkeen ovet oli taas avattu. "Olen vaikuttunut", Penrose myhäili katsoessaan Carlia.
Eittelykierroksen jälkeen, kun Ceulit olivat palanneet pukuhuoneista avaruuspuvut päällään, Penrose alkoi puhua. "Alus todella näyttää siltä, että se kestää matkan planeetallemme, X6YZ3:lle. Sen kaikki laitteistot näyttävät toimivilta, joten hyväksyn aluksen tällaisenaan", Penrose piti tauon. "Haluaisin vielä tarkistaa, että laitteen äänikomennot toimivat kunnolla. Etteivät ne esimerkiksi tottele nuoren Isabellan käskyjä."
Carlin nyökkäys näytti vaivalloiselta, hän kuitenkin puhui kypäränsä sisässä olevaan mikrofoniin rauhallisesti, varmana asiastaan. "Äänikomennot on ohjelmoitu tottelemaan ainoastaan minun tai vaimoni äänellä sanottuja käskyjä. Laitteeseen on myös asennettu mikrofoni, joka tunnistaa Hendriettan tai tutkimuskeskuksen työntekijöiden äänet, jos meille sattuu jotakin. Kaikki on kunnossa, voit vaikka kokeilla, jos tahdot."
"Lasketaanko minut työntekijäksi?" Penrosen kysymys ei yllättänyt Carlia. "Lasketaan", hänen mikrofoninsa ääni muunsi sanan metallisen kuuloiseksi. "Selvä, hyvä on. Alus, käynnisty, ja valmistaudu lähtöön", Penrose puhui selkeällä, pehmeällä äänellään ja käänsi katseensa aluksesta Carliin.
Samalla hetkellä alus alkoi piippailla nopenevassa tahdissa. Ovien lukituslaitteistoon syttyi punainen, vilkkuva teksti, joka kertoi lähdön olevan käsillä.
Ceulit astelivat jonossa alukseen sisään. "Turvallista matkaa Ceulit!" Penrose toivotti hiljaa ovien kolahtaessa kiinni hänen edessään.
Valtavan tehdashallin katto aukeni ja Penrose katsoi aluksen katoamista taivaalle.
"Turvallista matkaa."
---
Osa 2 valmiina. :) Pahoitteluni nyt kaiken viivästymisestä ja pitkästä tauosta. En ole edelleenkään tehnyt paljon suunnitelmaa enempää osan 25 eteen, enkä myöskään prologi 3n eteen. Kaipa niitä sitten myöhemmin taas.
Kiiy
Hyvä spessu taas! :) (En ole pitkään aikaan kommentoinutkaan tänne, sori)
VastaaPoistaEn keksi (yllätys) taaskaan mitään ihmeellisempää kommentoitavaa mutta kuvat olivat todella hyviä ja teksti laadukasta. Tykkään.
Niin ja Brett on komea ;__;
Odotan innolla uutta postinkia sinulta! :)
-hedgehog-
Kiitos hedgehog! :)
PoistaEipä täällä paljon mitään oo tapahtunukkaan. xD
Mä nyt sullekin tunnustan, että ekaa kertaa olen tutustumassa tarinaan - täytyyhän mun, kun säkin oot uhrannut aikaa DLT:lle! :D Sitä paitsi tää vaikuttaa hyvältä tarinalta!
VastaaPoistaTykkäsin kuvista paljon, jonkin verran häiritsi aika alussa kun missään kuvassa ei oikein näkynyt kunnolla kenenkään kasvoja, mutta toisaalta pelkät kasvokuvat ovat tylsiä. Tykkäsin paljon etenkin viimeisestä kuvasta. :)
En nyt sano vielä mitä tykkäsin juonesta, mun täytyy paneutua tähän tarinaan enemmän ennen sitä! :) Osaa odotellessa.
Olen muuten viime aikoina leikkinyt taas Blenderillä ja jos tarvitset vielä niitä poseja, niin laita mulle vaikka Simstaan yksärillä, millaisia niitten taas pitikään olla. Mä kun lahjakkaasti unohdin jo :D
- Irvis, De Luca Trilogy
Hei tervetuloa Irvis! :) Ja kiitos kommentista!
PoistaJoo menenpäs heti laittamaan sulle viestiä. :) Tarttisin nuo nimittäin kyllä edelleen! :D
Taisit unohtaa sen viestin? :D
PoistaHyvä spessu. :) Olen oikeasti kateellinen sun kuvaamistaidolle, mutta ei voi mitään.
VastaaPoistaSori lyhyt kommentti.
-Lukija-
Hihi, kiitokset Lukija! :3
PoistaEn mä nyt niin hyvä ole! *punastuu*
Huii, luin vaan tän osan ja pakko lukea noi edellisetkin läpi, vaikuttaa hyvältä !
VastaaPoistaOman blogin pakollinen mainostus:
http://lctourette.vuodatus.net/
Toivottavasti tykkäät! :)
PoistaJa käyn katsomassa!